Tämä on asia, jota ihotautilääkäriltä kysytään tosi usein.
Stressi on käsitteenä hiukan hankala. Stressi kuuluu normaaliin elämään ja toisaalta sen mittaaminen luotettavasti on vaikeaa. Ihmiset kokevat stressiä hyvin yksilöllisesti. Pitkäaikainen psyykkinen tai fyysinen kuormitus kuitenkin voivat vaikuttaa sairauksien puhkeamiseen muiden ympäristötekijöiden tavoin geneettisesti alttiilla ihmisillä.
Esimerkiksi atooppisen ihottuman pahentumista ja stressiä on jonkin verran tutkittukin ja todettu, että vaikka atopiaan tarvitaan tietty taipumus niin stressi voi ainakin lisätä atooppisen ihottuman pahenemista ja kutinaa. Myös mm. psoriasista, nokkosrokkoa ja hiustenlähtöä on liitetty stressiin liittyviksi.
Kuormittavat elämäntilanteet ja mielenterveysongelmat voivat pahentaa kutinaa, raapimista ja ihottumia. Kutinasta voi tulla myös itseään ruokkiva kehä ja ns. kutina-raapimiskierre. Tässä ihon kutina lisää raapimista, joka taas lisää itsessään kutinaa noidankehämäisesti. Pahimmillaan ihoa voi raapia useita kertoja päivässä ja sen seurauksena iholle voi kehittyä jopa kutinakyhmyjä tai laajoja ihorikkoja.
Ihon autoimmuunisairaudet eli sairaudet joissa omat solut ikään kuin hyökkäävät omia soluja vastaan, voivat liittyä stressiin jollain tasolla. Autoimmuunisairauksien puhkeaminen on nykytietämyksen mukaan monitekijäistä ja sisältää geneettistä ja ympäristötekijöiden vaikutusta yhdessä. Täten myös stessikuormituksella voi olla osuutta sairauden puhkeamisprosessissa.
Vastaus alkukysymykseen on, että ihottuma voi johtua stressistä mutta yleensä tarvitaan muitakin syitä ihottuman puhkeamiseen.
Pitkään jatkunut stressi tarvitsee muuten lempeää vastahoitoa. Stressin hoitoa on palautuminen ja palautumista edistävät yksilölliset teot. Luonto on tutkimusten mukaan hyvä palautumista lisäävä paikka. Luonnossa liikkuminen onkin hyvä lääke stressistä toipumiselle. Muita voisi olla esimerkiksi kännykkäpaasto, rauhallinen musiikki, avanto tai vaikka läheisen ystävän tapaaminen.